VEHNÄTERRIERIN ROTUMÄÄRITELMÄ

Alkuperämaa Irlanti

KÄYTTÖTARKOITUS: Pientilalliset ovat aina käyttäneet vehnäterriereitä vahinkoeläinten tappamisessa tai apunaan tilan töissä. Rotua käytettiin pitkään vaativassa mäyrien ja saukkojen metsästyksessä.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Vehnäterrierin historia on jotakuinkin hämärän peitossa johtuen sen sukulaisuudesta muihin irlantilaisiin terriereihin; vehnäterrieri on niistä mahdollisesti vanhin. Kirjallisuudessa viitataan "pehmeäkarvaisiin" koiriin ja siksi voidaan olettaa rodun olleen olemassa jo ainakin 200 vuotta. Nykyisen irlanninterrierin ja vehnäterrierin sukulaisuus, vaikka siitä ei olekaan paljoa todisteita, näyttää olleen tulosta harkituista jalostuskokeiluista. Vehnäterrierin tausta lienee siis melko kirjava. Rodun pitkästä historiasta huolimatta Irlannin Kennelklubi hyväksyi sen virallisesti vasta 1930-luvulla. Siitä lähtien rodun suosio on tasaisesti kasvanut ja se on yleistymässä Englannissa ja Yhdysvalloissa sekä tulossa tunnetuksi muissakin maissa.

YLEISVAIKUTELMA: Kestävä ja toimelias. Lyhytrunkoinen ja hyvärakenteinen koira, joka antaa voimakkaan vaikutelman. Ei liian korkea- eikä matalaraajainen.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Kuono-osa ei ole kallo-osaa pitempi.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisa, aktiivinen ja hyväluonteinen. Omistajiinsa kiintyvä ja uskollinen. Erittäin älykäs. Luotettava ja uskollinen ystävä, joka on puolustustahtoinen olematta hyökkäävä.

PÄÄ: Kokonaisuudessaan voimakas, mutta ei karkea. Karvapeite päässä samanväristä kuin rungossa.
Kallo-osa: Pää on pitkä ja oikeassa suhteessa runkoon. Kallo on korvien välistä litteä ja tasainen, ei liian leveä.
Otsapenger: Selvästi havaittava.
Kuono-osa:
Kirsu: Väriltään musta ja hyvin kehittynyt.
Leuat/Hampaat/Purenta: Leuat vahvat ja tehokkaat. Hampaat suuret ja tasaisessa rivissä. Leikkaava tai tasapurenta, ei ala- eikä yläpurenta.
Posket: Poskiluut eivät ulkonevat.
Silmät: Tummat tai tumman pähkinänruskeat. Eivät liian suuret, eivätkä ulkonevat, oikein sijoittuneet.
Korvat: Pienet tai keskikokoiset, kallon korkeudelta eteenpäin taittuneet. Tumma sävy korvissa on sallittua, jopa tavallista, sitä peittää vaaleampi kerros. Ruusukorvat tai liian kevyet korvat ovat virheelliset.

KAULA: Kohtalaisen pitkä ja voimakas, ei löysää kaulanahkaa.

RUNKO: Tiivis, ei liian pitkä.
Ylälinja: Suora
Lanne: Lyhyt ja voimakas.
Rintakehä: Syvä; kylkiluut hyvin kaareutuneet.

HÄNTÄ: Korkealle kiinnittynyt, ei liian paksu, pystyasentoinen. Typistetään kolmannekseen koko pituudesta tai kuudennen nikaman alapuolelta; hännän tulee kuitenkin olla suhteessa kokonaisuuteen. (Huom. Suomessa hännän typistäminen on kielletty).

RAAJAT:
Eturaajat:
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat täysin suorat joka puolelta katsottuna. Ne ovat voimakasluustoiset ja lihaksikkaat.
Lavat: Kuivat, viistot ja lihaksikkaat.
Käpälät: Pienet ja tiiviit. Kynnet ovat mieluiten mustat, mutta muutkin värit ovat sallittuja.

TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Hyvin kehittyneet ja voimakaslihaksiset.
Reidet: Vahvat ja lihaksikkaat.
Polvet: Kulmautuneet.
Kintereet: Matalat, eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.
Välijalat: Kannukset tulee poistaa.
Käpälät: Kuten etukäpälät.

LIIKKEET: Etu- ja takaliikkeet suorat sekä edestä että takaa katsottuna. Kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset. Sivusta katsottuna liikkeet ovat vapaat, vaivattomat ja tasapainoiset.

KARVAPEITE:
Karva: Karvanlaatu on pehmeän ja silkkisen tuntuinen, ei karkea. Nuoren koiran karvanlaatu voi olla erilaista kuin aikuisen. Trimmaus on sallittua.

Trimmatut koirat: Karvapeite leikattu lyhyeksi kaulassa, rinnassa ja kallo-osassa; karva jätetään erityisen pitkäksi silmien yläpuolella ja leuan alla. Viikset toivottavat. Raajoissa runsas karvoitus. Rungossa karva leikataan myötäillen koiran muotoja. Hännän karvapeite leikataan lyhyeksi ja häntä muotoillaan kauniisti kapenevaksi.
Trimmaamattomat koirat: Pisimmilläänkään karvapeitteen pituus ei saa ylittää 13 senttimetriä. Karvapeite on runsasta ja pehmeää, laineikasta tai loivasti kihartuvaa. (Runsaudella ei koskaan tarkoiteta pituutta.) Missään tapauksessa turkki ei saa olla "pystyyn pöyhitty" kuten villakoiralla tai vanhaeglanninlammaskoiralla. Edellä mainitussa kunnossa esitetty karvapeite on erittäin virheellinen, sillä se antaa väärän kuvan rotutyypistä. Pentujen karvapeitteen kehitykseen tulee arvostelussa kiinnittää erityistä huomiota, sillä yleensä pentukarva on erilaista kuin aikuisen koiran karvapeite. Se muuttuu useita kertoja sekä väriltään että laadultaan ennen aikuistumista ja on valmis tavallisesti 1,5-2,5 vuoden iässä.
Pennut: Oikeanlaatuinen karvapeite voidaan todeta jo vastasyntyneillä pennuilla, jotka ovat väriltään punertavia, harmahtavia ja joskus puhtaan vehnänvärisiä. Maski on yleensä musta. Toisinaan selkärangan kohdalla on musta selkäjuova tai rungossa karvojen kärjet voivat olla mustat. Nämä tummat sävyt puhdistuvat pennun kasvaessa. Minkään ikäisellä koiralla ei sallita mustaa lukuun ottamatta kuonoa, jonka väri vähitellen puhdistuu sekä edellä mainittuja poikkeuksia (katso korvat).
Väri: Kaikki sävyt vaaleasta vehnänväristä kullanpunaiseen vivahteeseen.

KOKO JA PAINO:
Säkäkorkeus: Urokset 46 - 48 cm, nartut ovat hieman pienempiä.
Paino: Urokset 16 - 18 kg, nartut ovat hieman kevyempiä.

VIRHEET:
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
- ala- ja yläpurenta
- muun värinen kuin musta kirsu
- muu kuin puhtaan vehnänvärinen yleissävy aikuisen koiran karvapeitteessä
- hermostuneisuus ja vihaisuus

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
- keltaiset silmät
- valkoinen tai ruskea karvapeite
- kiilloton, paksu, laadultaan villava tai pumpulimainen karva.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina

Hyväksytty FCI 28.3.1994
SKL-FKK 29.5.1995

Takaisin